AAH ryöppy.

Löysin lisää vanhoja runoja, ja nyt tulee taas iso rymäys lisää. Joukossa pari uuttakin.

Turha

jos minua ei olisi, kaikki olisi hyvin.
Jos minua ei olisi, olisit sinäkin onnellisempi.
Tuotan vain tuskaa ja ahdistusta.
Koen vain tuskaa ja ahdistusta.

Olen turha.
Niin turha.
En haluaisi olla turha.
Mutten miksikään voi muuttua omasta tahdostani.
Se riippuu täysin sinusta.

Turhaksi jääminen taitaa olla osani...

K.P.

Vinyyli

Vinyyli.
Tuo 12" kiekko
täynnä uria.
Ja se pystyy tuottamaan minkä tahansa äänen,
jos se siihen vain tallennetaan.
Vinyylikin on minua rohkeampi,
sillä se ei vaikene seurassasi.

K.P.

Ujous

Ujous on tuskaa.
Se repii ihmistä sisältä.
Se tuhoaa sinut hiljaa.

Se tutustuttaa sinut tuskaan.
Lopulta et enää kestä.
Alat purkaa paineita.

Seuraavana aamuna ruumiisi on jo löydetty...

K.P


Aarre

Tuon kartan perässä juokset.
Aarretta aina etsit.
Vaan kun löydät sen aarteen,
niin mitä sillä teet?

Säilytät sitä.
Vartioit sitä.
et päästä ketään vahingoittamaan sitä.
Se on sinulle kaikki kaikessa.

Olisipa minullakin aarrekartta.
kartta sydämeni aarteen luo.
mutta tuo kartta jo minulla on.
se löytyy sisältäni.
tunteistani.
en vain uskalla seurata sitä.

Sinäkin voit löytää oman aarrekarttasi.
on vain kysyttävä itseltäsi
"Kuka on minun aarteeni?"

K.P.

Unet

Sinä uniini ilmestyt.
Teet niistä kauniita.
Mut ah sitä tuskaa...
kun aamulla herää ja toteaa...
"Se olikin vain unta"

Mutta silti ilta toisensa jälkeen
Menen riemulla nukkumaan
Vain jotta pääsisin edes unien kautta näkemään.
Näkemään sinut

Ei minulla ole muutakaan.
Elän vain valheessa, mutta nautin siitä salaa.

K.P.

Menetys

Tämmöinen turha runo, jonka olen raapustanut päivän aikanan kun ei ollut muutekemistä....

Menetys

Tapan itseni...
Hirtän itseni...
Kuristan itseni...
Painan liipaisinta ja aivoni ovat levinneet seinälle...
En jaksa elää...
Ei elämälläni ole enää mitään tarkoitusta...
Ei enää sen jälkeen kun sinut menetin.

Voimaton

Voimaton

Tapan itseni!
Revin kasvoni!

Olen pilannut mahdollisuuteni.
Olen onneton.
Olen tuhonnut kaiken.
Olen Voimaton.

Tuhoan taloni!
Myyn maani!

En voi saada sinua.
Siksi olen onneton.
Ja ilman sinua
olen voimaton.

K.P.

Runoja tahdilla!

Siirrän nytten kaikki aikaisemmin julkaissut runoni, ja pari muuta jotka nyt koneelta löysin.

Oodi Kömpelyydelle

Kömpelyys.
Tuo arjen pieni ilahdutus.
Vaikka se tuntuukin tuskaiselta välillä,
se tuo meissä esiin inhimillisyyden.
Se tuo hupia muille.
Ja vaikka sitä kaataisi maidot mikroon,
niin ei sillä väliä.
Sillä jokainen kömpelo on tärkeä.
Työllistämmehän ainakin siivoojia, lääkäreitä ja hoitajia.

K.P.

Tee

Kiehuva vesi, haudutus.
Sen jälkeen siemaisen.
Aah! mieleni virvoitus.
Sitä taas nautiskelen.

Lämmintä nestettä.
Sitä kurkusta alas kittaan.
Olen löytänyt sen.
Sen mikä saa minut rauhoittumaan.
Vihreän teen.

K.P.

Tämä Päivä (Flunssa)

Päivä tämä on outo ollut.
Maannut kipeänä olen.
Flunssa ilkeä minut vallassaan pitää.
Mutta oikeastaan se on antanut aikaa.
Aikaa miettimiselle.
Päivän tämän miettiny olen
asioita noita tuskaisia.

K.P.

Tanssityttö

Sinä tanssit lavalla.
Minä katsomossa istuin.
Sinä kauniimmaksi vain muutut.
Minä vain lisää masennuin.

Ei ole toivoa minulla,
mitättömällä ihmisellä,
sinun kauneutesi rinnalla.
Ei se minua kohtaan ole hellä.

Sinä tanssit lavalla.
Se näyttää niin kauniilta.
Ja minä siinä samalla
taas lisää masennuin.

K.P.

Edes tyyny/tyyny

Olen kuin hiillos,
jota tietämättäsi ruokit,
mutta silti pysyn aina pillossa.
Sinä tietemättäsi sydäntäni kuokit

en pysty silti tekemään mitään,
vaikka oletkin ainoa elinlähteeni.
Olen Palanen lihaa, jota olet pureskellut.
Olen vain pelkkä ruuantähteesi.

Olen pelkkää ilmaa!
Oih tekisitpä minusta edes tyynyn.
Olen pelkkää ilmaa!
Ja siihen osaani hiljaa tyydyn.

K.P.

Untitled

Miksi sydämeni kiihtyy?
Miksi Puheeni kangertelee?
Onko se allergiaa?
Onko tämä ruumiini liian heikko?
Vai onko tämä jokin kirous?
Ovatko jumalat minua vastaan?

Ei, sillä saman aikaisesti minä vajoan euforiseen tilaan.
Kaikki haavat, niin sielussa kuin ruumiissa, tuntuvat haihtuvan.
Olen pikemminkin riippuvainen sinusta.

Kun lähdet sieluni valtaa levottomuus.
En saa unta.
En voi keskittyä.
Mieleni valtaa haaveet ja unelmat.
Haaveet ja unelmat sinusta.

Viikonloppuni ovat tuskaa.
Erossa sinusta.
Tunnit, minuutit, sekunnit.
Ne raastavat minua.
Repivät ruumiini paloiksi.

Mutta silti en uskalla puhua
Tunnustaa tai kysyä mitään.
Pelkään liikaa.
Pelkään ettet tunne samoin.
Tuskin tunnetkaan.
Sillä tosielämän tarinoilla harvoin on onnellista loppua.

K.P.

Aloitus!

Siis tämä on toissijainen Blogini. Täällä on tarkoitus julkaista luovuuttani. Eli runoja, piirustuksia
Oikeaa blogiani voi lukea täällä. Vaikka siellä tuskin onkaan mitään mielenkiintoista.

Eka runo olkoon vanhimpiani. ja aika huono kyllä.

Cupido on sairas

Cupido, Tuo sadisti.
Hän kylvää epätoivoa.
Hän saa ihmiset rakastumaan.
Mutta vastarakkautta ei heru.
Ja tuolla pilven reunalla
Cupido salaa naureskelee.
Imee voimaa kärsimyksistämme.
Cupido, tuo sairas pikku piru.