Lisää runoja. (mielikuvituksellista otsikointia)

Purkaus olotilasta

voisin vetää ranteet auki ja ulvoo kuuta!
jos saisin vielä kerran suudella sun suuta..
ei vittu! kävelen kohti puuta!
en voi tai osaa tehdä muuta!

ei tästä tuu mitään!
pitää unohtaa tunteet ja karata kauko-itään!
olo sisällä ahistunut
puristunut
silmätkin kyynelien takia kuivunut
puran paperilleni tunteitani
kun sun vieressä olen arka kuin kani..
Vittu voisinpa olla Peter Pani
sit uskaltaisin kysyy "ootko mun hani?"

ei tästä tuu mitään
vedän jälleen kerran savut sisään

ja taas hetken karkaan mikä-mikä-maahan
ja sit taas ilman muistikuvia päädyn bar bra:han
eliksiirit ei kaadu koskaan maahan
ne aina kurkusta alas kaadan.
Aah!

...

nyt tuntuu hyvältä taas hetken...
ihan pikkuisen hetken...

Aamulla taas herään..
hetken itseäni kerään..
ja sitten alkaa taas sama alusta
ei vittu miten mun elämästä tuli tälläistä kusta..

K.P.


Syksy

Ei hitto! ei toimi mun pää
Ajatukset karkaa.
Masentava syyssää...

.. saa vain jatkoa.
Ei löydy riippuvuudelleni katkoa.
Voisin leikkiä narun kaa jatkoa.
en tunnista peilistä omia kasvoja.
Ei kukaan tunne mun elämäni faktoja...

K.P.

Myöhäinen ilta

Tupakka kädessä savuaa
Muut väittelevät maalaamisesta
Toinen maalaa ihmisiä
Toinen ei

Minä vain poltan tupakkaa.
Se polttaa kurkkua.
Hemmetin kurkkukipu!
Silti tämä ilta on uniikki.
Sillä tunnen edes hetken olevani ihminen.

K.P.

Kuulumisia:
On ollut ihan mukavaa kämpillä, ja koulussa. Silti vähän mieli välillä maassa. Noh pitää vain koittaa jaksaa purskuttaa eteenpäin ja purkaa tunteet paperille.

Runot mitä nyt laitoin on vähän raakileita, joten pahoitteluni. Olen nyt koettanut taas vähän riimittelevämpää tyyliä, ja olen mielestäni nyt kehittynyt siinä. Pari kappaletta odottaa vielä työstöä, mutta koetan ne työstää loppuun. Koulukiireet vaan vähän hidastavat tahtia.

En tiedä onko täällä lukijoita, mutta olen nyt parille kaverilleni näyttänyt näitä täältä, niin voi olla että joku edes käy täällä nauramassa teoksilleni.

Mutta nyt läksyjä, eli palaamisiin!

Henkiinherätys.

Elikkä joo. Voisin kai tässä valaista missä mennään. Olen 23 vuotias insinööriopiskelija AMKssa, ja elän solussa 2 kaverini kanssa. Harrastelen aika paljon juttuja tietokoneiden kanssa (yhä) ja hengaan kavereiden kanssa. Elämä on ollut yhtä vuoristorataa, ja tulen kertomaan siitä lisää myöhemmin. Nyt aion taas alkaa julkaisemaan runojani täällä. Laatu ei ole varmastikkaan parempaa, mutta lupaan olla ahkerampi kirjoittelemaan tänne.

Lisäksi alan myös lisäämään jotain oikeitakin pohdiskeluja ja tarinoita. Voi olla että myös avautumisia ja valittelujakin tulee.

Nyt sitten tässä yksi luomus tältä pimeältä aikakaudeltani. Tulen myös lisäämään muitakin jahka löydän niitä

Ilta Kuokkalassa

Istuttiin terassilla
Oli viileä ilta
Koit lentelivät katulamppujen alla
Selitit innoissasi päivästäsi

Uppouduin puheeseesi
Sanasi tihkuivat hunajaa
Uppouduin silmiisi
innostuksen kirkastamiin
Uppouduin hymyysi
jumallalisen kauniiseen

Ja Siinä istuit
Pimeässä terassilla
ja koit lentelivät katulamppujen alla

K.P.

Eipä tämä mitenkään ihmeellinen ole, ja kaipaa vielä muokkaamista.